Sitä, mitä ei näe, ei ole olemassa?

Näe neuropsykiatriset vaikeudet

Neurovähemmistöihin kuuluu monenlaisia ihmisiä

Neurovähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä voi olla piirteitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi keskittymiseen, vuorovaikutukseen, kieleen, aistisäätelyyn tai toiminnanohjaukseen. Kyse ei ole kasvatuksesta, tahdosta tai yrittämisen puutteesta, vaan ihmisten erilaisista tavoista hahmottaa, käsitellä ja säädellä tietoa. Jokaisella ihmisellä on myös vahvuuksia. Kun ympäristö tunnistaa erilaisia tarpeita ja tukee niitä oikein, ihmisellä on paremmat mahdollisuudet oppia, osallistua ja voida hyvin.

Miksi #näeNepsy ry on olemassa?

#näeNepsy ry ylläpitää naenepsy.fi-verkkopalvelua ja jakaa tietoa neurovähemmistöjen asemasta yhteiskunnassa.

Tavoitteena on pitää esillä sitä, miten asenteet, palvelurakenteet, koulupolut ja palveluohjaus vaikuttavat neurovähemmistöihin kuuluvien ihmisten arkeen.

Lue lisää

Tietoa neurovähemmistöistä

Tieto neurovähemmistöistä on lisääntynyt viime vuosina. Silti moni jää edelleen ilman oikea-aikaista ja sopivaa tukea.

Jokainen ihminen on yksilö. Siksi myös tuen tarpeet, vahvuudet ja arjen tilanteet voivat olla hyvin erilaisia.

Lue lisää

Liity jäseneksi

Liittymällä jäseneksi tuet #näeNepsy ry toimintaa ja autat pitämään naenepsy.fi-verkkopalvelua yllä

Liity jäseneksi

Kun elämä rakentuu enemmistön ehdoilla

Neuromoninaisuus tarkoittaa aivojen monimuotoisuutta, sitä, että ihmiset kokevat ja hahmottavat maailmaa eri tavoin. Neurovähemmistöihin kuuluvien elämässä voi esiintyä myös psyykkistä kuormitusta, kuten masennusta tai ahdistuneisuutta. Tämä ei johdu itse neurokirjosta, vaan usein ympäristön yhteensopimattomuudesta, jatkuvasta kuormituksesta tai tuen puutteesta.

Arjessa voi näkyä esimerkiksi:

  • joustamattomuutena ja vaikeutena sopeutua muutoksiin
  • vahvana ennakoinnin tarpeena
  • tarkkaavuuden tai tunnesäätelyn vaikeuksina
  • haasteina päivittäisessä toiminnanohjauksessa
  • motorisena kömpelyytenä tai vetäytymisenä sosiaalisista tilanteista
  • aistien yli- tai aliherkkyytenä (esim. äänet, valot, hajut)

Neurovähemmistönä eläminen tarkoittaa usein elämistä maailmassa, joka on rakennettu enemmistön toimintatapojen varaan. Tuen tarpeet eivät aina näy ulospäin, siksi tarvitaan myös näkymättömiä ramppeja: ymmärrystä, asennemuutosta, joustavuutta ja saavutettavuutta, joka ottaa huomioon erilaiset tarpeet.

Samalla on tärkeää muistaa, että neurovähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on runsaasti vahvuuksia – luovuutta, tarkkuutta, sinnikkyyttä, empatiaa ja uudenlaista ajattelua. Oikeanlaisella tuella nämä vahvuudet pääsevät esiin ja loistamaan.

Lisätietoa

#näeNepsy?

#näeNepsy-sivut on tarkoitettu meille kaikille, joita asia koskettaa: sekä ammattilaisille että perheille. Kokoamme tietoa, keräämme tarinoita ja haluamme herätellä sinua pohtimaan, millainen olisi yhdenvertainen ja aistiesteetön lempeä maailma neurovähemmistöille 5–10 vuoden päästä. Maailma muuttuu, kun tietoa karttuu.

Kuulostaako tutulta?

Kuulutko sinä, läheisesi tai joku tuttavasi neurovähemmistöön? Neurovähemmistöihin kuuluvan henkilön tukeminen voi olla sellaiselle ihmiselle hyvin vierasta, jolla ei ole kokemusta neurovähemmistöistä. Aihe on pinnalla, mutta oikea-aikainen tuki ei vieläkään toteudu. Jos jalka murtuu, sen näkee kipsistä ja kyynärsauvoista. Neurovähemmistöjen tarpeet taas jäävät usein näkymättömiksi ja siksi tuen tarve voi jäädä huomaamatta.

Yksikin ymmärtävä ihminen voi riittää, kuten kannustava opettaja, joka näkee lapsen vahvuudet vaikeuksien alla.

Sinä voit olla se kannustaja, joka muuttaa jonkun elämän suunnan.

Tapoja, joilla voit auttaa neurovähemmistöön kuuluvaa

  • Varmista, että olet itse ymmärtänyt oikein, voit aina kysyä, miten toinen itse ajattelee tai kokee asian.
  • Kuuntele ja kohtaa, älä neuvo, tuomitse tai yritä ratkaista ongelmaa.
  • Yritä empaattisesti ymmärtää erilaista arkea, ole kiinnostunut ja läsnä.
  • Älä odota, että apuasi pyydetään, tarjoa sitä itse. Kysy mikä auttaisi.
  • Älä oleta. Kysy jos jokin mietityttää.
  • Älä lupaa, mitä et voi pitää. Totuus tarkistetaan teoista.
  • Osoita, ettei kukaan ole yksin haastavan arjen keskellä.

Tutustu tarinoihin

Tutustu neurokirjon henkilöiden arkeen, ajatuksiin, haasteisiin ja onnistumisiin. Lue kaikki tarinat!

Kammottavan tavallinen tarina

Väliinputoajat

Kirjoitin tämän tekstin omasta kokemuksestani. Kirjoitus kumpuaa ymmärtämättömästä toiminnasta ja toimimattomista tukikeinoista, joita perheeni kohdalle on osunut ja joiden tähden lastani uhkaa huostaanotto.

Tarina on kammottavan tavalli...

Lue tarina

Luulin pitkään olevani vain laiska

Nuoren tytön näkymätön kamppailu

Kun puhutaan ADHD:sta, se kuvataan usein ulkopuolelta: levottomuutena, keskittymisen vaikeutena tai näkyvänä oireiluna.

Minulle se ei koskaan näyttänyt siltä. Minun ADHD:ni oli hiljaista, näkymätöntä ja sisältäpäin uuvuttavaa.

Oli...

Lue tarina

Parempi myöhään

Ted 54

Sain asperger-diagnoosin joitakin vuosia sitten, 48-vuotiaana. Diagnoosi selitti itselleni elämäni varrella kokemiani vaikeuksia, joskaan ei tyhjentävästi. Toisaalta, on hyvä muistaa, että jokaisen oireisto ja kokemukset ovat erilaisia.

...

Lue tarina

Hoitopolku

Hoitopolku kertoo yhden nimettömän tositarinan hoidon etenemisestä tuen tarpeiden alkamisesta nykyhetkeen. Realistiseen aikajanaan on kirjattu vaiheittain toimenpiteet, joita hoitopolku on pitänyt sisällään, ideaali aikajana taas toimii vertauskappaleena mahdollisesta hoitopolusta, jollainen voitaisiin saavuttaa nopeammalla ja aikaisemmalla tuen tarpeen tunnistamisella.

Todellinen hoitopolku on vaatinut monen eri asiantuntijan osallistumista ja työtunteja, puhumattakaan vanhempien käyttämistä tunneista. Hoitopolun realistinen kuvaaja osoittaa, montako asiantuntijatapaamista hoitopolkuun on tähän mennessä kuulunut, ja ideaalissa on esitettynä mahdollinen asiantuntijatapaamisten määrä. Kuvaajien asiantuntijoita ovat: psykologit, psykiatrit, opettajat, erityisopettajat, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat ja rehtorit. Yksittäisen asiantuntijatapaamisen keskihinnaksi on arvioitu noin 150 €/tunti.

Hoitopolku

Käyntiä/asiantuntija vuodessa. Käynnin keskihinta 150 €/tunti.

Oma tapa nähdä ja kokea

"Olen piirtänyt sarjakuvia jo kauan. Aluksi piirsin niitä vain omaksi ilokseni, ilmaistakseni omia ajatuksiani. Kun sain diagnoosin Aspergerin oireyhtymästä 16-vuotiaana, aloin kuvata sarjakuvissa myös aspergeriin liittyviä asioita." - Miika Sallinen

Tutustu Miikaan

Yhteistyökumppanit

Meitä on tukenut ja auttanut moni ammattilainen ja yhteistyötaho. Mukana ovat olleet muun muassa Mainostoimisto Aate, Scala Collection, Oma Säästöpankki Oyj, Sanavalmis viestintäpalvelu (Niina Mäenpää), Toimistopalvelu Leona Oy (Mirka Huhtanen) ja Viestintätoimisto Tulostie (Sami Huhtala).