?>

Nepsyperheet jäävät ilman tukea ja palveluita

Hanna Heinonen
Toiminnanjohtaja- Chief Executive
Lastensuojelun Keskusliitto – Central Union for Child Welfare

Hallinto-oikeus teki hiljattain päätöksen valitusasiassa, joka koski henkilökohtaisen avun epäämistä neurokirjon diagnoosin saaneelta nuorelta. Oikeus palautti kunnalle uudelleen käsittelyä varten sen tekemän päätöksen todeten, että kunnan tulisi myöntää nuorelle henkilökohtainen apu vammaispalvelulain mukaisesti.

Päätös on erityisen tärkeä niissä tapauksissa, joissa neurokirjon diagnoosin saanut lapsi tai nuori on jäänyt ilman tarvitsemaansa tukea koulussa ja muussa arkielämässään.Toisaalta se pakottaa myös tarkastelemaan tilanteita, joissa lapsella ja nuorella ei ole selkeää diagnoosia, mutta vanhemmilla on selkeä ymmärrys lapsensa arjen haasteista.

Sekä diagnoosin saaneilla että ilman sitä olevilla lapsilla ja nuorilla on vaara jäädä ilman tarvittavaa tukea ja palvelua. Avun tarvetta ei havaita, vaikka lapsi itse tai vanhemmat osaisivat hyvin näistä tarpeista kertoa. Edelleen saattaa valitettavan usein tapahtua niin, etteivät palveluista päättävät tahot syystä tai toisesta ratkaise tuen ja palvelujen tarpeeseen liittyviä pyyntöjä lasten ja nuorten näkökulmasta myönteisesti. On lyhytnäköistä ja kustannustehotonta, jos tukea ei myönnetä riittävän varhaisessa vaiheessa tilanteissa, joissa perustelut ovat selkeät.

Edellä mainitussa tilanteessa lapsen opettaja oli arvioinut, että lapsen arki olisi ollut sujuvaa tai ainakin sujuvampaa kouluun tarjottavalla lisätuella. Lapsi olisi siis selvinnyt ainakin lähtötilanteessa ilman raskaampia korjaavia palveluita, joita kunta tosin rupesi tarjoamaan kouluun haetun lisäresurssin sijaan. Yhden huostaanoton kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna kaikkeen siihen avohuollon tukeen, jota perheille voitaisiin tuolla samalla hinnalla tarjota.

Hallinto-oikeuden ratkaisemassa asiassa vanhempi oli taistellut lapsensa tuen puolesta loppuun asti. Miten käy tilanteissa, joissa erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemman arki on jo lähtökohtaisesti kuormittavaa? Tuskinpa tällaiseen taisteluun on voimia lähteä. Lapset ja perheet ovat totisesti eriarvoisessa asemassa, jos tuen saaminen edellyttää vastaavanlaisia taisteluita.

Lastensuojelun Keskusliitto on ollut toteuttamassa Lapset SIB -hanketta. Siinä mukana olevat kunnat saivat itse arvioida, keiden lasten ja nuorten tukeen ja palveluihin tulisi saada lisäresursseja.
Mukana olevista kaupungeista Vantaa analysoi, että yksi lastensuojelun isommista asiakasryhmistä on nepsy-haasteiset lapset ja nuoret. Kaupunki arvioi, että korjaavien palvelujen tarve olisi ollut ehkäistävissä tukemalla heitä paljon aikaisemmassa vaiheessa. Myös perheet ovat kokeneet, ettei niiden toiveita ja huolta kuultu ajoissa. Hankkeessa onkin vahvistunut näkemys siitä, että diagnoosin saamiseen voi mennä kohtuuttomasti aikaa ja että tukea pitäisi saada ilman diagnoosia. Perheet ovat kertoneet tuoneensa esiin tuen tarpeita mm. neuvolassa, päiväkodissa ja lääkärin vastaanotolla. Nepsy-haasteisten lasten tuen tarpeiden havaitsemiseen tarvitaankin ihan jokaista lasten ja perheiden kanssa toimivaa asiantuntijaa.

Hanna Heinonen
Toiminnanjohtaja- Chief Executive
Lastensuojelun Keskusliitto – Central Union for Child Welfare

Kerro oma tarinasi

Haluaisitko oman, lapsesi tai perheesi tarinan esiin?

info@naenepsy.fi