Sanamme luovat todellisuutta
Perusturvallisuuttamme ravistelleen kevään ja poikkeusoloissa vietetyn kesän jälkeen me suomalaiset yritämme pikkuhiljaa palata ”normaaliin arkeen”. Vaikeasti ennustettavasta pandemiatilanteesta riippumatta ihmiset kokoontuvat jälleen yhteen niin työn, opiskelun kuin harrastustenkin merkeissä. Monessa kodissa ilmapiiri on odottava ja myös koulureppuja pakataan jännittyneissä tunnelmissa. Tämä syksyhän voi olla alku jollekin uudelle ja ihanalle…
Meidän perheessämme uusia alkuja on takana jo lukuisia. Laukkuja pakatessa lastemme toiveet ovat koulutyön sujumisen ohella kohdistuneet siihen, että omasta erityisyydestä huolimatta paikka koulun sosiaalisessa yhteisössä löytyisi. Niin, että kukaan ei kiusaisi ja kohdalle osuisi edes se yksi, oman itsen kanssa yhteensopiva kaveri. Tai niin, että opettajien ja muiden koulutyössä kohtaamiemme henkilöiden asenteet itseä kohtaan eivät olisi automaattisesti kielteisiä, vaan suhtautuminen olisi ymmärtäväistä ja yhteistyöhaluista. Vaikka toiveemme eivät tähän mennessä ole toteutuneet, olemme päättäneet jatkaa toivomista. Vain niin toimimalla jaksamme jälleen lähteä kohti tulevaa.
Tosiasia on, että kohtaamme elämässämme lukuisia asioita, joihin emme ainakaan suoraan voi itse vaikuttaa. Ja sitten on myös niitä, joihin voimme. Yhtenä tällaisena, omassa vaikutuspiirissämme olevana muuttujana pidän asennetta. Huolimatta siitä, että vanhat ajatusrakenteet ja tavat ovat usein syvälle piintyneitä, niihin vaikuttaminen on mahdollista. Työtä tuo muutoksen aikaansaaminen toki vaatii, ja tietoisen päätöksen tekemistä. Siksi kannattaa valita, mistä aloittaa ja keskittyä siihen. Voimme esimerkiksi joka ikinen päivä itse valita, millaista kieltä käytämme ja miten puhumme toisistamme / toisillemme.
Kieli ei tietenkään kuvaa monimutkaista, eri tekijöiden muodostamaa todellisuutta sellaisena kuin se on. Itse kuitenkin uskon sosiaalisen konstruktionismin perusajatukseen, jonka mukaan todellisuuden voi ajatella rakentuvan kielellisessä vuorovaikutuksessa (Berger & Luckman 1994). Toisin sanoen kielen voi nähdä rakentavan sitä todellisuutta, jossa elämme. Omassa arjessamme voimme aina valita, nalkutammeko lapselle aamutoimien hitaudesta vai keskitymmekö sen sijaan kehumaan, miten hienosti hän kaikesta huolimatta pärjää. Tai kerrommeko hänelle koulupäivän aikana kerta toisensa jälkeen, miten ärsyttävän hidas hän on, sen sijaan että hyväksymme hänet vain toimintatyyliltään eritahtisena. Tai rajaammeko toisen ihmisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle nimittelemällä häntä ikävästi sen sijaan, että annamme hänelle mahdollisuuden tulla esiin omana itsenään.
Vaikka maailman kuvaileminen sanoilla on vaikeaa, voimme siis aina valita, kuinka sanamme asetamme. Sanoittaessamme näkemystämme toisista ihmisistä, vaikutamme sekä heidän identiteettiinsä että siihen, kuinka muu maailma heidät näkee. Käyttämämme käsitteet siis vaikuttavat valtavasti siihen, miten kanssamme toimivat ihmiset käyttäytyvät, miten he meihin suhtautuvat ja millaiseen ympäristöön he meidät haluavat sijoittaa.
Sanoittaessamme omia ajatuksiamme ja näkemyksiämme sanoitamme aina myös asenteitamme. Neuropsykiatrisia vaikeuksia omaavien henkilöiden läheisenä tulen valtavan surulliseksi joka kerta, kun kuulen lasten, nuorten tai aikuisten nimittävän toisiaan ”autisteiksi” tai ”vammaisiksi” synonyyminä tyhmyydelle ja ei-toivotulle käyttäytymiselle. Lisäksi samaiset käsitteet vaikuttavat olevan suuressa suosiossa tilanteissa, joiden tavoitteena on syystä tai toisesta loukata jotakuta.
Toisaalta joidenkin käsitteiden sisällöllisen epäselvyyden voi nähdä myös mahdollisuutena. Avatessamme ja selventäessämme käyttämiemme sanojen merkitystä muutamme myös ympäröivää todellisuutta, jolla taas on vaikutusta asenteisiin. Tälle ajatukselle perustan oman toivoni paremmasta nyt, kun monta pettymystä kokeneina pakkaamme koululaukkuja tänä epävarmuuden ajan syksynä. Tämän lisäksi uskoani tulevaan vahvistaa myös #näeNepsy-kampanjamme, joka osaltaan tuottaa asenteisiin vaikuttavaa, oikeaa tietoa.
Heräsikö kirjoituksesta ajatuksia?
Ole meihin yhteydessä sähköpostitse info@naenepsy.fi