Läsnäolo, kohtaamiset ja ymmärrys erilaisuudesta

Olen toiminut koulussa 20 vuoden ajan erilaisten nepsylasten kanssa ohjaajana ja opettajana. Kokemus ja tieto lisääntyvät päivittäin. Ei ole samanlaista nepsylasta tai -nuorta: jokainen on yksilö, joka haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Toimin myös urheiluvalmennuksessa valmentajana. Meidän treeniryhmissämme on monenlaista oppijaa, omine haasteineen. Adhd, autismin kirjoa, aspergeriä ja kaikki ovat tervetulleita. Läsnäolo, kohtaamiset ja ymmärrys erilaisuudesta ovat auttaneet näitä urheilijoita jatkamaan harrastusta ja treenaamaan yhdessä.

Kokemusten kautta on paljon opittu, millainen tapa ohjata ja neuvoa sopii kenellekin. Se on vaatinut paljon opettelua ja keskustelua ja yhdessä pohtimista urheilijan kanssa. Näin olemme saaneet luotua luottamuksellisen valmennussuhteen, joka toimii. Monissa treeniryhmissä ei ole tieto-taitoa kohdata erilaisuutta. Tässä on monissa lajiliitoissa sekä myös koulutuksissa parannettavaa, tämä on arkipäivää ja jokaisella on oikeus harrastaa ja kasvaa ja onnistua liikunnan parissa. Ja sitä kautta saada itsetuntoa kasvamaan, haasteista huolimatta.