Mitähän tästä ”voittaja” saa?

Keväällä odotin kovasti lapseni tulevaa koulupaikkaa. Olin tuonut vahvasti esille oman toiveeni. Aikaa kuului helmikuusta toukokuuhun. Hätistelin kaupungin erityispalvelupäällikköä asiasta, kerran vastasi sähköpostiini. Kertoi, että selvittely on kesken. Meni muutama viikko ja taas olin yhteydessä, mutta turhaan. Saatiin päätös keskitetyn palvelun koulupaikasta, mutta ei siitä mihin olin toivonut. Otin heti yhteyttä erityispalvelupäällikköön, mutta taas TURHAAN. Ei vastausta, ei perusteluja.

Sain yhteyden neurologisen yksikön ylilääkäriin, hän oli myös yrittänyt tavoitella erityispalvelupäällikköä vajaan kuukauden. Hän sai kiinni vihdoin, päätös ja perustelu oli tehty eikä neurologin ylilääkäriä kuunneltu. Kun ylilääkäri soitti, hän pahoitteli paljon tilannetta ja sitä, että tämä uusi erityispalvelupäällikkö ei häntä kuunnellut, entinen kuunteli.
Olin itse, että mitä ihmettä täällä meidän kaupungissamme tapahtuu? Miten ihminen, joka on joo käynyt yliopiston, mutta ei ole koulutusta neurologin ammattiin voi ottaa kantaa lapseni koulupaikkaan? Ylilääkäri varmasti tietää mikä nepsy-piirteiselle lapselle parasta, hän on jopa lapseni joskus tavannut ja hän tekee työryhmässä töitä, joka on minun lastani tutkinut. Ylilääkäri ei nähnyt mitään ESTETTÄ minun toivomalleni koulupaikalle, ja esteellä tarkoitan tukitoimia, joita lapseni tarvitsee.

Minun oli vaan pakko tehdä valitus. Jonka myös avi hylkäsi.
Perusteluja minun vastineessani:
–        toivomassani koulupaikassa on terapiatilat, eli lapselleni ei tule turhia siirtymiä
–        voin tehdä täysillä tunneilla töitä, määrätyssä koulupaikassa joutuisin kuskaamaan lastani ja tekemään 60 % työviikkoa
–        lapseni saisi isoveljen taksimatkoille tueksi
–        toivomassani koulussa toimii aamu- ja iltapäiväkerhot, on osaavat ohjaajat
–        opettajat ovat ammattitaitoisia kohtaamaan lapseni haasteet
–        perustelin koulukiusaamisella, mitä nepsylapset usein kokevat kun joutuvat integroitumaan muiden joukkoon
–        toivomani koulu on kokonaan erityiskoulu!

Mitä erityispalvelupäällikkö ja avi tekivät? Perustelivat kaiken lakipykälillä. Ottamatta kantaa erityistä tukea tarvitsemaan lapseen. Heidän mielestään on OK, että perhe kuormittuu, lapsi, joka kärsii siirtymistä, sopeutuu kyllä, koulukiusaamista turvataan lailla ja lähikoulu on aina paras. Ainoa vaan, että lapseni saa koulukyydin, vaikka koulu olisi 100metrin päässä.

Mihin asti vanhempien pitää jaksaa ja repiä itseään haastavan arjen perusteella?
Voin sanoa, lapseni ei tule menemään tuohon hänelle osoitettuun kouluun. Tuleekohan tämä erityispalvelupäällikkö hoitamaan lapseni opetuksen? Seuraamaan, miten lapsi, joka on turhaan ylikuormittunut purkaa olonsa kotona mahdollisesti väkivallalla yms.? Tuleeko tämä erityispalvelupäällikkö huolehtimaan muista lapsista, kun vanhemmat väsyvät?

Suosittelisin tälle ammattikuntaryhmälle vuosien työkokemusta jokapäiväisesti erityislasten kanssa ennen kuin lähtee suuriin saappaisiin. Kiitos neurologinen yksikkö, kun olette ja kuuntelette! Ja kyllä, asia on menossa hallinto-oikeuteen.