Tietoa kaikille nepsyistä

Jotkut ovat erityisen haavoittuvaisia ympäristön ärsykkeille. Usein taustalla ovat henkilön neuropsykiatriset ominaisuudet, jotka vaikuttavat keskeisesti ympäröivässä maailmassa ja nykyisissä rakenteissa selviytymiseen. Nepsynä eläminen on vähemmistönä elämistä enemmistölle suunnitellussa maailmassa. Tarvitaan näkymättömiäkin ramppeja haasteisiin, jotka eivät näy ulospäin.

Neuropsykiatriset oireet ja häiriöt ovat kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu monenlaisia piirteitä. Yhdellä henkilöllä voi olla useita diagnooseja tai piirteitä. Monet niistä eivät näy mitenkään ulospäin. Niihin kuuluvat muun muassa poikkeavuudet aistihavainnoissa (aistien ali- tai yliherkkyydet); keskittymisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden vaikeudet, tic – eli nykimisoireet, sosiaalisten tilanteiden hahmottaminen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen vaikeudet; syy- seuraussuhteen ymmärtämisen ongelmat sekä mustavalkoinen ajattelu.

Nepsyt tarvitsevat usein ohjausta ja tukea arkeen ja sosiaalisiin tilanteisiin, ja riittävän aikaisin aloitettua kuntoutusta. Näitä tarvitaan erityisesti muutosvaiheissa, kuten varhaiskasvatukseen, kouluun tai opintoihin siirtyminen, itsenäistyminen ja työelämä.

On pohdittava, onko lainsäädäntö kunnossa ja vain toteutus epätasaista tai puuttuu paikoitellen. Kuntoutukseen pitää päästä ajoissa! Tuen on oltava oikea-aikaista ja yksilölle sopivaa. Sääteleviä lakeja on useita: Vammaispalvelulaki, perusopetuslaki, oppilashuoltolaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki omaishoidon tuesta, hallintolaki, yhdenvertaisuuslaki.

Koko perhe tarvitsee tietoa, apua ja tukea, ja vertaistuki auttaa monia. Nepsynä tai nepsyn läheisenä eläminen on yksi niistä monista elämän tilanteista, joita on vaikea ymmärtää, jos ei sitä itse ole kokenut.

Nepsyhenkilön vahvuudet

Ihmisen historian aikana on tarvittu rohkeutta ja heittäytymistä, ja syvää asioihin kuten metsästykseen paneutumista. Mikään ominaisuus ei ole itsessään hyvä tai huono, vaan riippuu ympäristöstä.

Koska ärsykkeitä on nykyään enemmän, nepsyn, vaikkapa adhd- lapsen superaivot ja auki olevat aistit kääntyvät hänelle uuvuttaviksi. Adhd-teineillä on tutkitusti paremmat ongelmanratkaisutaidot: havainnointikyky, asioiden yhdistely.

Monella on vahvuuksia kuten visuaalisen prosessoinnin vahvuus, musiikki tai tietokoneet. Nepsyillä on usein erityismielenkiinnon kohteita (ns. ekkoja). Ekkon parissa vietetty aika vähentää stressiä ja tuo iloa.

Moni nepsy pääsee motivoituneena hyvin flow-tilaan, ja on ylikeskittynyt, kun aihe motivoi ja kiinnostaa. Muita vahvuuksia voi olla vaikkapa rehellisyys, oikeudentaju, luovuus ja empaattisuus.

Kuormitusherkkyys

Neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät henkilöt kuormittuvat muita helpommin ja heidän tunneämpärinsä voi täyttyä nopeastikin. Kun tunteet sitten läikkyvät yli, voi olla vaikea säädellä käyttäytymistään. Tämä näkyy ulospäin usein haastavana käytöksenä ja tunnepurkauksina. Todellisuudessa henkilö vain purkaa kuormitusta, joka haittaa hänen toimintakykyään. Hän myös tarvitsee ympäristöltä ja kaikilta hänen kanssaan toimivilta vahvaa tukea kuormituksen ennakointiin ja säätelyyn.

Autismikirjon henkilön toimintakyky heikkenee stressitilanteissa erityisesti ja palautuu hitaammin. On opittava ennakoivasti tunnistamaan mitkä ovat stressin merkit ja vähennettävä kuormitusta ja aistikuormaa.

On tärkeää ymmärtää, että vaikka haasteet eivät näy päälle, ne ovat todellisia, ja aiheuttavat merkittävän toimintakyvyn esteen.

Miten tämä kaikki näkyy arjessa

Neurokirjon henkilöllä on usein vaikea sopeutua yllättäviin muutoksiin, ja usein vaikea sietää pettymyksiä, yllätyksiä ja mukaviakin kohtaamisia ihmisten kanssa. Hän kuormittuu usein niin aistikokemuksista, liioista virikkeistä kuin sosiaalisesta kanssakäymisestäkin. Hänen voi myös olla vaikea hyväksyä muutoksia tuttuihin päivärutiineihin tai muuhun arkiseen elämäänsä. Nämä vaikeudet voivat näkyä lapsilla esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa, jos henkilökunta vaihtuu usein. Ongelmia voi ilmetä silloinkin, kun perheen pitäisi lähteä yllättäen kutsuttuna kylään, tämäkin voi saada lapsen pois tolaltaan. Lapsi on poikkeuksellisen joustamaton tai ajattelultaan mustavalkoinen. Lapsi haluaa seuraa mutta samalla hänen voi olla vaikea vastata sosiaalisiin odotuksiin.

Neurokirjon henkilöllä voi olla toiminnanohjauksen vaikeuksia. Tämä näkyy mm. toiminnan suunnittelun ja aloittamisen vaikeutena, intensiivisen tekemisen ja läpiviennin vaikeutena. Myös työmuisti voi olla heikentynyt. Kirjalliset ohjeet usein helpottavat, koska niihin voi palata. Kasvojen prosessointi voi olla vaikeaa.

Ulospäin näkyviä piirteitä ovat mm. levottomuus, impulsiivisuus, itsekontrollin puute, hahmottamisen vaikeudet, sekä kertomisen ja ymmärtämisen vaikeudet. Tarkkaavuuden pulmia voi olla myös niin, ettei se juuri näy ulospäin. Puhutaan ”haaveilijoista” jotka uppoavat omiin ajatuksiin olematta juuri häiriöksi vaikkapa luokkahuoneessa, paitsi itselleen koska eivät opi.

Sosiaaliset säännöt voivat olla hankalia: puhutaan kontekstisokeudesta, kun henkilö ei ymmärrä miksi sama sääntö ei päde aina. Ihmisyhteisöillä on paljon kirjoittamattomia kontekstisidonnaisia sääntöjä, ja tämähän voi tuntua todella epäloogiselta! Taitoa on harjoiteltava eri tilanteissa.

Sosiaalisuus voi olla matala, ja sosiaalinen säiliö täyttyä nopeasti. Jokainen nepsy on yksilö, joten haasteet voivat näkyä hyvin eri tavoin ja vaihdella ajassa, jopa päivittäin viretilan muutokset voivat olla isoja.

Haasteet

Koska moni neuropsykiatrisista häiriöistä ei näy ulospäin, niitä on monesti lähiympäristön vaikea ymmärtää. Ulkopuolisten tulee helposti ajateltua, että esim. lapsen haastava käyttäytyminen johtuu löyhästä vanhemmuudesta, että lapselta ei ole vaadittu riittävästi. Näin ei kuitenkaan ole.

Neuropsykiatriset oireet liittyvät aivojen rakenteisiin. Ne ovat synnynnäisiä ominaisuuksia. Neuropsykiatriset häiriöt johtuvat erilaisesta tavasta hahmottaa maailmaa, ne eivät liity kasvatukseen. Usein vastapuolen joustamattomuus vain pahentaa asiaa.