Tietoa kaikille nepsy-piirteistä

Jotkut ovat erityisen haavoittuvaisia ympäristön ärsykkeille. Usein taustalla ovat neurovähemmistöön kuuluvan henkilön erilaiset aivot, jotka vaikuttavat keskeisesti ympäröivässä maailmassa ja nykyisissä rakenteissa selviytymiseen. Nepsy-piirteisenä eläminen on vähemmistönä elämistä enemmistölle suunnitellussa maailmassa. Tarvitaan näkymättömiäkin ramppeja haasteisiin, jotka eivät näy ulospäin.

Neurovähemmistöön mahtuu monenlaisia piirteitä. Yhdellä henkilöllä voi olla useita diagnooseja tai piirteitä. Monet niistä eivät näy mitenkään ulospäin. Niihin kuuluvat muun muassa poikkeavuudet aistihavainnoissa (aistien ali- tai yliherkkyydet); keskittymisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden pulmat, tic– eli nykimisoireet, sosiaalisten tilanteiden hahmottaminen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen vaikeudet; syy- seuraussuhteen ymmärtämisen ongelmat sekä mustavalkoinen ajattelu.

Nepsy-piirteiset henkilöt tarvitsevat usein ohjausta ja tukea arkeen ja sosiaalisiin tilanteisiin, ja riittävän aikaisin aloitettua kuntoutusta. Näitä tarvitaan erityisesti muutosvaiheissa, kuten varhaiskasvatukseen, kouluun tai opintoihin siirtyminen, itsenäistyminen ja työelämä.

On pohdittava, onko lainsäädäntö kunnossa ja vain toteutus epätasaista tai puuttuu paikoitellen. Kuntoutukseen pitää päästä ajoissa! Tuen on oltava oikea-aikaista ja yksilölle sopivaa. Sääteleviä lakeja on useita: vammaispalvelulaki, perusopetuslaki, oppilashuoltolaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki omaishoidon tuesta, hallintolaki, yhdenvertaisuuslaki.

Koko perhe tarvitsee tietoa, apua ja tukea, ja vertaistuki auttaa monia. Nepsy-piirteisenä tai nepsy-piirteisen läheisenä eläminen on yksi niistä monista elämän tilanteista, joita on vaikea ymmärtää, jos ei sitä itse ole kokenut.

Nepsy- piirteisen henkilön vahvuudet

Ihmisen historian aikana on tarvittu rohkeutta ja heittäytymistä, ja syvää asioihin kuten metsästykseen paneutumista. Mikään ominaisuus ei ole itsessään hyvä tai huono, vaan riippuu ympäristöstä.

Koska ärsykkeitä on nykyään enemmän, nepsy-piirteisen, vaikkapa adhd- lapsen superaivot ja auki olevat aistit kääntyvät hänelle uuvuttaviksi. Adhd-teineillä on tutkitusti paremmat ongelmanratkaisutaidot: havainnointikyky, asioiden yhdistely.

Monella on vahvuuksia kuten visuaalisen prosessoinnin vahvuus, musiikki tai tietokoneet. Nepsy-piirteisillä on usein erityismielenkiinnon kohteita (ns. ekkoja). Ekkon parissa vietetty aika vähentää stressiä ja tuo iloa.

Moni nepsy-piirteinen pääsee motivoituneena hyvin flow-tilaan, ja on ylikeskittynyt, kun aihe motivoi ja kiinnostaa. Muita vahvuuksia voi olla vaikkapa rehellisyys, oikeudentaju, luovuus ja empaattisuus.

Kuormitusherkkyys

Neurovähemmistöön kuuluvat henkilöt kuormittuvat muita helpommin ja heidän tunneämpärinsä voi täyttyä nopeastikin. Seurauksena voi olla ylikuormittumisesta aiheutuva tunneromahdus tai sulkeutuminen. Tämä voi näkyä ulospäin (ns. meltdown tai shutdown). Todellisuudessa henkilö vain purkaa kuormitusta, joka haittaa hänen toimintakykyään. Hän myös tarvitsee ympäristöltä ja kaikilta hänen kanssaan toimivilta vahvaa tukea kuormituksen ennakointiin ja säätelyyn.

Autismikirjon henkilön toimintakyky heikkenee stressitilanteissa erityisesti ja palautuu hitaammin. On opittava ennakoivasti tunnistamaan mitkä ovat stressin merkit ja vähennettävä kuormitusta ja aistikuormaa.

On tärkeää ymmärtää, että vaikka haasteet eivät näy päälle, ne ovat todellisia, ja aiheuttavat merkittävän toimintakyvyn esteen.

Miten tämä kaikki näkyy arjessa

Neurokirjon henkilöllä on usein haasteita sopeutua yllättäviin muutoksiin, ja usein vaikea sietää pettymyksiä, yllätyksiä ja mukaviakin kohtaamisia ihmisten kanssa. Hän kuormittuu usein niin aistikokemuksista, liioista virikkeistä kuin sosiaalisesta kanssakäymisestäkin. Hänen voi myös olla vaikea hyväksyä muutoksia tuttuihin päivärutiineihin tai muuhun arkiseen elämäänsä. Tämä voi näkyä lapsilla esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa, jos henkilökunta vaihtuu usein. Ongelmia voi ilmetä silloinkin, kun perheen pitäisi lähteä yllättäen kutsuttuna kylään, tämäkin voi saada lapsen pois tolaltaan. Lapsi haluaa tietää etukäteen mitä tapahtuu. Lapsi haluaa seuraa mutta samalla hänen voi olla vaikea vastata sosiaalisiin odotuksiin.

Neurokirjon henkilöllä voi olla toiminnanohjauksen vaikeuksia. Tämä näkyy mm. toiminnan suunnittelun ja aloittamisen vaikeutena, intensiivisen tekemisen ja läpiviennin vaikeutena. Myös työmuisti voi olla heikentynyt. Kirjalliset ohjeet usein helpottavat, koska niihin voi palata. Kasvojen prosessointi voi olla vaikeaa.

Ulospäin näkyviä piirteitä ovat mm. levottomuus, impulsiivisuus, itsekontrollin puute, hahmottamisen vaikeudet, sekä kertomisen ja ymmärtämisen vaikeudet. Tarkkaavuuden pulmia voi olla myös niin, ettei se juuri näy ulospäin. Puhutaan ”haaveilijoista” jotka uppoavat omiin ajatuksiin olematta juuri häiriöksi vaikkapa luokkahuoneessa, paitsi itselleen koska eivät opi.

Sosiaaliset säännöt voivat olla hankalia: puhutaan kontekstisokeudesta, kun henkilö ei ymmärrä miksi sama sääntö ei päde aina. Ihmisyhteisöillä on paljon kirjoittamattomia kontekstisidonnaisia sääntöjä, ja tämähän voi tuntua todella epäloogiselta! Taitoa on harjoiteltava eri tilanteissa.

Sosiaalisuus voi olla matala, ja sosiaalinen säiliö täyttyä nopeasti. Jokainen neurovähemmistöön kuuluva on yksilö, joten vahvuudet ja haasteet voivat näkyä hyvin eri tavoin ja vaihdella ajassa, jopa päivittäin viretilan muutokset voivat olla isoja.

Haasteet

Koska moni neurokirjon pulma ei näy ulospäin, niitä on monesti lähiympäristön vaikea ymmärtää. Ulkopuolisten tulee helposti ajateltua, että esim. lapsen haastava käyttäytyminen johtuu löyhästä vanhemmuudesta, että lapselta ei ole vaadittu riittävästi. Näin ei kuitenkaan ole.

Erilaisuus liittyy aivojen rakenteisiin, ja on synnynnäistä; kyse on erilaisesta tavasta hahmottaa maailmaa, eikä se liity kasvatukseen. Usein vastapuolen joustamattomuus vain pahentaa asiaa.