Miten uudet hyvinvointialueet vaikuttavat arkeemme?

Kirjoittaja: Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä Suomi siirtyy toimintamalliin, jossa kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut järjestetään uudelleen. Jokaisella 21 hyvinvointialueella on aluevaltuusto ja Helsingin kaupungilla kaupunginvaltuusto. Nämä valtuustot päättävät alueellaan, miten palvelut järjestetään. Tammikuussa 2022 saimme äänestää Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta jäsenet alueemme valtuustoon. Valittujen valtuustojen työt alkavat maaliskuussa. Tavoitteena on siirtyä hyvinvointialueille vuonna 2023.

Hyvinvointialueiden tavoitteet

Hyvinvointialueiden tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat, turvalliset palvelut kaikille. Tavoitteena on myös parantaa palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta erityisesti perustasolla sekä turvata ammattitasoisen työvoiman saanti. Samanaikaisesti valtuustoa vaaditaan vastaamaan yhteiskunnan tuomiin muutoksiin ja hillitsemään kustannusten kasvua. Jää nähtäväksi, miten tämä vaikuttaa meidän arkeemme. Toivottavasti ei ainoastaan raha ohjaa päätöksiä, vaan tehdään yhteistyötä yli sektoreiden ja käytetään kaikkien asiantuntemusta hyväksi. Vaikka ennaltaehkäisevien palveluiden tulokset näkyvät viiveellä, niin ”varhain on parhain” kaikille ja kustannustehokkain pitkällä tähtäimellä.

Terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut

Aluevaaleissa terveyspalveluiden uudistus nousi suuresti esille. Sosiaalipalvelut jäivät varjoon. Vaaleissa ei myöskään puhuttu vammaispalveluista ja oikeuksista yhdenvertaisiin palveluihin. Sosiaalihuolto myöntää palveluita monille esim. vammaispalvelulain perusteella. Useat perheet ovat myös omaishoitopalvelun piirissä. On tärkeää, että palvelu- ja hoitoketjuja rakennettaessa huomioidaan kaikki palvelut, jotka vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun.

Palvelujen käyttäjien kuuleminen ja erityisperheiden asema

Koska sosiaalihuollon palveluiden tavoitteena on ihmisten ja heidän perheidensä osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen toimintakykyä ja elämänhallintaa tukemalla, täytyy heidän ääntään myös kuulla toimintoja kehitettäessä ja järjestettäessä. Kokemustieto on ruohonjuuritietoa, jolla on suuri merkitys. Kun palvelun käyttäjät ovat mukana alusta asti, voidaan ohittaa monta sudenkuoppaa, joita muuten ei huomattaisi. Toivottavasti tämä asia ymmärretään.
Huoli erityisperheiden katoamisesta tähän hyvinvointialueviidakkoon on aiheellinen. Tähänkin asti perheet ovat saaneet taistella etuuksien ja palveluiden saatavuudesta kynsin ja hampain. Pirstaleisuus on ollut nimittävä tekijä perheille suunnatuissa palveluissa. Miten käy tässä taistossa nyt, kun uudet alueet aloittavat toimintansa?

Järjestöjen rooli uudistuksessa

Nyt jos koskaan on vaikuttamisen paikka! Meidän täytyy pitää huoli siitä, että olemme mukana muutoksessa ja nostamme erityisperheiden asiat yhdeksi tärkeäksi osaksi palveluketjuja. Tässä työssä kolmannella sektorilla on iskun paikka. Yhdistyksissä tehdään paljon asiantuntevaa ja laadukasta työtä vapaaehtoisvoimin. Tämä resurssi täytyy ehdottomasti ottaa mukaan – se on kustannustehokasta ja täydentää niitä toimintoja, joihin resurssit eivät muuten riitä. Tavoitteena on, etteivät hyvinvointialueet muutu pahoinvointialueiksi!

Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry