Välillä työn on joustettava perheen sijaan

Kirjoittaja: Tiina-Emilia Kaunisto, työelämän erityisasiantuntija, Monimuotoiset perheet -verkosto

Erityislasten kanssa arki on monin tavoin antoisaa, mutta välillä se voi olla myös olla kuormittavaa ja syödä vanhempien voimavaroja. Monet erityislapsista elävät ja kasvavat hyvin erilaisissa perhemuodoissa, ja myös vanhemmilla voi olla lasten lailla neurokirjoon liittyviä haasteita.

Suomesta löytyy esimerkiksi lukuisia uusperheitä ja yhden vanhemman perheitä, joilla on perhemuotoon liittyvien pulmien lisäksi haasteita lapsen tai lasten erityistarpeisiin liittyen. Arkiset haasteet näkyvät monesti työelämässä, jossa lasten vanhemmat yrittävät sovittaa perhettä ja työtä vaihtelevalla menestyksellä.

Työelämässä oletetaan edelleen, että työntekijällä on puoliso ja hyvät tukiverkot jakamassa hoivavastuuta lapsesta tai lapsista. Mutta mitä jos näin ei ole? Miten esimerkiksi yhden vanhemman perhe tai uusperhe pystyy ratkaisemaan perheen ja työn yhdistämisen palapelin?

Osa erilaisista perheistä tunnistetaan työpaikoilla paremmin, osa jää herkästi huomaamattomiin. Uusperheiden ja yhden vanhemman perheiden lisäksi esimerkiksi sateenkaariperheiden ja sijaisperheiden vanhemmat törmäävät vanhemmuuden kapeaan määrittelyyn työelämässä.

Omaa vanhemmuuttaan joutuvat todistelemaan työvuoro- ja lomasuunnittelun, työaikajoustojen, sairaan lapsen hoitovapaan sekä perhevapaiden kohdalla niin sosiaaliset vanhemmat, etävanhemmat, bonusvanhemmat kuin sijaisvanhemmat.

Hankaluuksia pienen koululaisen hoidon kanssa

Päiväkotipalvelut on suunniteltu tukemaan vanhempien työssäkäyntiä. Tästä syystä vanhempien työssäkäynnin ja lastenhoidon yhdistäminen onnistuvat myös monessa erityistarpeisen päiväkoti-ikäisen lapsen perheessä.

Kun lapsi siirtyy kouluun, kohtaavat vanhemmat kuitenkin ihan uudenlaisia haasteita. Pienille koululaisille ei ole vuoropäivähoitoa. Myös lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta saattaa puuttua asianmukaisia tiloja, kuten hiljaisia huoneita ja pieniä ryhmiä, jotka auttaisivat etenkin erityistarpeisia lapsia.

Nepsy-oireilevan lapsen oman toiminnan ohjaus saattaa olla hyvin haastavaa vielä pitkälle kouluikään asti, eikä lasta esimerkiksi voi jättää koulun jälkeen yksin kotiin tai päästää kulkemaan koulun ja kodin väliä ilman saattajaa. Miten vanhemman työ joustaa tällaisissa haasteissa?

Erityistarpeisen lapsen perheille on siis oltava riittävästi tarjolla erilaisia hoivapalveluja, arkea tukevia järjestelyjä, tukiperheitä, sijaiskoteja ja omaishoidon tukea. Myös kuljetukset kuntoutukseen ja laitoshoidosta kotiin tukevat vanhemman työllistymistä.

Työn on välillä joustettava yksityiselämän sijaan

Joustamista ja ymmärrystä tulisi löytyä myös työpaikoilta. Hyvän johtamisen ja työyhteisön merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa työntekijän perhetilanne poikkeaa jollain tavalla oletetusta ja vanhempi joutuu neuvottelemaan perheen ja työn yhdistämisestä esihenkilön ja kollegoiden kanssa.

Mahdollisuudet etätyöhön ja joustaviin työaikoihin helpottavat työnteon ja perheen välttämättömien menojen yhteensovittamista. Työvuoro- ja lomasuunnittelun lisäksi työntekijöillä on hyvä olla mahdollisuuksia osa-aikatyöhön tai lyhennettyyn työaikaan. Perhe- ja opintovapaat sekä palkaton vapaa ovat myös toimivia käytäntöjä.

Työpaikan tarjoamilla joustoilla on erityisen suuri merkitys, jos lapsella on pitkäaikainen sairaus tai vamma, perhe kohtaa äkillisen kriisin tai perhetilanne muuttuu esimerkiksi avioeron myötä. Tällaisissa tilanteissa työntekijän yksityiselämä ei jousta, ja silloin työn on joustettava yksityiselämän sijaan.

Perhemyönteinen ilmapiiri työpaikalla ei synny itsestään, vaan siihen tarvitaan luottamusta. Esihenkilö voi edistää perheen ja työn yhdistämistä myös esimerkiksi ottamalla selvää erilaisista perheistä, puhumalla perheistä myönteisesti, näyttämällä hyvää esimerkkiä ja luottamalla työntekijään poissaolopyyntöjen sekä etätyön kohdalla.

Muitakin keinoja on. Niistä voit lukea Monimuotoiset perheet -verkoston nettisivuilta.

Tiina-Emilia Kaunisto

työelämän erityisasiantuntija

Monimuotoiset perheet -verkosto (https://monimuotoisetperheet.fi/)