Viimein käänne kohti parempaa neuroepätyypillisten lasten ja nuorten palveluissa?
Kirjoittajat: asiantuntija Elina Vesterinen, THL ja johtava asiantuntija Hanne Kalmari, THL
Neuroepätyypillisten lasten ja nuorten palveluiden hajanaisuus ja puutteellisuus ovat olleet tiedossa jo pitkään. Samoin ovat olleet tiedossa puutteet ammattilaisen osaamisessa, diagnostiikassa, palveluohjauksessa tai vaikkapa koulujen riittämättömässä kyvyssä huomioida neuroepätyypillisten oppilaiden tukitarpeita tai mukauttaa oppimisympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Suuria vajeita on ollut myös palvelujärjestelmämme kyvyssä huomioida koko perheen tilanne, ja räätälöidä tukitoimet siten, että kaikkien perheenjäsenten arki on toimivaa lapsen neuropsykiatrisista haasteista huolimatta. Laajasti jaettu ymmärrys palvelujärjestelmämme puutteista ei kuitenkaan ole muuttunut teoiksi.
Palveluiden kehittäminen ja vahvistaminen vaatii euroja ja tekoja
Palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittäminen vaatii resursseja, ja tämä on nyt huomioitu. Tuleville hyvinvointialueille on myönnetty yli 30 miljoonaa euroa valtionavustuksia lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen liittyen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanoon vuosina 2020–2023. Tukea kehittämistyöhön on kanavoitu myös sivistyspalveluihin mm. liittyen Oikeus oppia -ohjelman toimeenpanoon. Yhdeksi LAPE-muutosohjelman sisällölliseksi painopisteeksi on linjattu lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden vahvistaminen ja siihen liittyen myös neuroepätyypillisten lasten ja nuorten tuen, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Kehittämishaasteeseen on tartuttu varsin tiukalla otteella, sillä yli puolet tulevista hyvinvointialueista on sisällyttänyt nepsy-palveluiden vahvistamisen omaan hankesuunnitelmaansa. Ja mikä parasta, kun palveluita kehitetään koko alueen kattavasti, vahvistetaan samalla myös palveluiden alueellista yhdenmukaisuutta ja sen myötä lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuutta palveluiden käyttäjinä.
Nepsy-palveluiden kehittämisen tueksi järjestettiin tänä keväänä hankekehittäjien verkostotapaaminen. LAPE-verkostotapaaminen kokosi maaliskuussa yhteen monisatapäisen osaajajoukon. Osallistujia yhdisti kiinnostus neuropsykiatrisiin pulmiin, palveluihin sekä niiden kehittämiseen.
Verkostotapaamisessa tarjottiin tietoa lasten ja nuorten neuropsykiatrisista häiriöistä sekä niiden hoidosta tutkimuksen valossa. Kuulimme myös esimerkkejä olemassa olevista palveluista ja niiden kehittämistyöstä eri puolelta Suomea. Keskeisenä näkökulmana verkostotapaamisessa ovat neuroepätyypillisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä näkemykset toimivista palveluista hyvän elämän ja osallisuuden turvaajina. Kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot olivat todella pidettyjä – siitä kertoo hyvin se, ettei kuulijoilla ollut kiire pois päivän ohjelmankaan päätyttyä.
Valokeilat suunnattu laajasti neuroepätyypillisten lasten ja nuorten arjen ja palveluiden haasteisiin
Monet viime aikojen tapahtumat ja keskustelut kertovat aidosta heräämisestä vaateeseen kehittää neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tukea ja palveluita. Haasteiden tunnistaminen on muuttumassa teoiksi ja ratkaisuiksi.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen järjesti 8.12.2021 pyöreän pöydän keskustelun neuroepätyypillisten lasten oikeudesta palveluihin. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistui laajasti järjestöjä, tutkijoita, palveluntarjoajia sekä viranomaisia. Keskustelussa nousi esille useita ratkaisumalleja, joilla neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten oikea-aikaisia palveluja voitaisiin parantaa.
Eduskunnan nepsy-verkosto perustettiin huhtikuussa 2022 kansanedustaja Noora Koposen (vihr.) aloitteesta. Uusi nepsy-verkosto kokoaa yhteen laajan joukon neurokirjon asiantuntijoita sekä kansanedustajia kaikista puolueista. Parin viimeisen vuoden aikana on eduskunnassa myös jätetty useita kirjallisia kysymyksiä neurokirjon henkilöiden asemaan liittyen, mikä osaltaan kertoo kansanedustajien tarttumisesta aiheeseen.
Neuropsykiatriset oireet ja diagnoosien asettaminen nousivat myös julkiseen keskusteluun Helsingin Sanomien Onkohan minullakin adhd? Nuoret aikuiset epäilevät nyt adhd:ta enemmän kuin ehkä koskaan – artikkelin myötä 3.4.2022. Twitterissä käytiin vilkasta keskustelua aiheesta ja hyvä niin.
Palveluiden ohella ammattilaisten asenne ja kohtaamisen taidot keskiöön
Pelkkä palveluiden kehittäminen ei riitä, tarvitaan myös muutosta ammattilaisten asenteissa ja kohtaamisen taidoissa. Lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee osallisuudesta sekä hyväksytyksi ja kohdatuksi tulemisen kokemuksesta. Lapsille ja nuorille palvelut ovat viime kädessä ihmisiä erilaisten titteleiden takana. Ja palveluiden matalan kynnyksen tai paremminkin kynnyksettömyyden takaa ammattilaisten asenne.
Kuvassa vasemmalta asiantuntija Elina Vesterinen, THL ja johtava asiantuntija Hanne Kalmari, THL. Kuvaaja Veera Kurittu.
Lähde: