?>

Voivatko etäopetus ja digitaaliset oppimisympäristöt tukea neurokirjon nuorta toisen asteen opinnoissa?

Kirjoittaja: Tuula Jägerroos, ammatillinen erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olemme kamppailleet koronapandemian kanssa. Etäopetus ja opiskelun digitalisoituminen ovat tuoneet monenlaisia haasteita sekä opiskelijoille että opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Etäopetus on osoittautunut monella tavalla haasteelliseksi. Etäopetukseen on liitetty eriarvoistumista, oppimistulosten heikentymistä ja hyvinvointivajetta. Mukaan mahtuu kuitenkin myös lukuisia onnistuneita oppimiskokemuksia ja opinnoissa pärjäämistä jopa paremmin kuin lähiopetuksessa.

Etäopetuksesta hyviä oppimiskokemuksia

Neurokirjon nuorten opiskelun haasteet nousevat keskittymisestä ja oman toiminnan ohjaustaidoista, tarkkaavuuden suuntaamisen vaikeuksista ja oppimisen pulmista. Lisäksi monilla on haasteita vuorovaikutustilanteissa ja erilaisia aistiyliherkkyyksiä. Arjen opetus- ja ohjaustyössä on huomattu, että etäopetus on tuonut kuitenkin hyviä opiskelukokemuksia neurokirjon ja muiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden keskuudessa. Etenkin aistiyliherkät ja tarkkaamattomat opiskelijat ovat hyötyneet opiskelusta tutussa, rauhallisessa kotiympäristössä. Kun sosiaalinen kuormitus ja aistikuormitus vähenivät, opiskelu tuntui aiempaa mielekkäämmältä. Myös koulukiusattujen opiskelijoiden opinnot ovat edenneet paremmin etäopinnoissa.

Joustavuutta ja yksilöllisiä ratkaisuja opiskeluun

Etäopetuksen merkittävimpiä etuja on riippumattomuus ajasta ja paikasta. Opiskella voi joustavasti oman jaksamisen, aikataulujen ja esimerkiksi työtilanteen mukaan. Etäopinnoissa monen oppijan toiminnanohjaustaidot ovat vahvistuneet ja vastuu omista opinnoista on tuonut kokemuksen pärjäämisestä. Etäopetus ja digitaaliset oppimisalustat antavat mahdollisuuden opiskeluun ja itsensä kehittämiseen myös poikkeuksellisissa elämäntilanteissa. Näitä voivat olla sairastuminen, kuntoutus, pitkät välimatkat tai ulkomaille muutto. Tästä näkökulmasta katsottuna etäopetus on lisännyt opintojen esteettömyyttä ja tasa-arvoa.

Yhteisöllisyyttä paikasta riippumatta

Sosiaaliset suhteet rakentuvat vastavuoroisuudelle. Fyysinen etäisyys ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys jäävät syntymättä. Myös etäopetuksessa luodaan jokaiseen opiskelijaan henkilökohtainen yhteys, kannustetaan vertaistukeen ja -oppimiseen ja varmistetaan, että pedagogiset tukitoimet toteutuvat opetuksessa. Opetuksen muodot etäopetuksessa ovat kehittyneet ja opettajat ovat ottaneet käyttöön pedagogisia menetelmiä, joiden käytön jatkaminen on osan opiskelijoiden kohdalla hyödyllistä. Kaikki tämä ei kuitenkaan sulje pois kasvotusten kohtaamisen ja livekontaktien tärkeyttä. Yhteisöllisyyden ja läsnä olevan aikuisen merkitys oppimiselle ja opiskelumotivaatiolle äärimmäisen tärkeää. Etäopetusaikana syntyikin monenlaisia hyvinvointiongelmia, joita nyt ratkaistaan opiskelijahuollon, opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja muiden toimijoiden tarjoaman lisätuen turvin.

Yhteiskunta digitalisoituu ja digitaidot ovat kansalaistaitoja

Digitaalisuus edistää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yhdenvertaisuutta ja heille tarjottavien palveluiden saavutettavuutta. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa digitaalisuus on ollut luonteva osa opiskelun tukitoimia jo ennen korona-aikaa. Digitaaliset välineet toimivat esimerkiksi puhetta tukevina tai korvaavina kommunikaatiomenetelminä. Digitaalisin välinein voidaan parantaa itseilmaisua ja viestintää. Tabletit ja tietokoneet voivat toimia kirjoittamisen tukena, kun tekstin tuottaminen itsenäisesti on vaikeaa.

Yhteiskunnan palvelut siirtyvät kovaa vauhtia sähköiseen muotoon. Digitaidoista on tullut perustaitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Työelämä, sosiaalinen kanssakäyminen, asioiminen, osallistuminen yhteiskunnan toimintoihin ja tiedonhallinta ovat riippuvaisia teknologiasta. Tutkimustulokset osoittavat, että digitaaliset ratkaisut lisäävät opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja vastuuta omista opinnoistaan sekä helpottavat, tehostavat ja joustavoittavat opiskelua. Digitalisaatio mahdollistaa myös entistä henkilökohtaisemmat opintopolut, monimuotoisen ohjauksen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Ammatillinen koulutus, myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevien ammatillinen koulutus pyrkii antamaan mahdollisimman hyvät valmiudet ammatissa ja arjessa selviytymiseen.

Etäopinnoissa kehittyi uudenlaista osaamista

Tulevaisuudessa tuskin on työtehtäviä, joissa etätöiden perusosaamista ei tarvittaisi. Etätyö ei tule olemaan uusi asia, kun nuori siirtyy työelämään. Etäopiskelu valmentaakin etätyöhön, jota entistä suurempi osa ihmisistä tekee ainakin osittain tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan opiskeluun tarvitaan yksilöllisyyttä ja joustavuutta, jota etäopetus- ja -opiskelu voivat tarjota. Etäopetus voisi toimia täydentävänä elementtinä niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka pystyvät siitä hyötymään omassa elämäntilanteessaan. Lainsäädäntö antaakin mahdollisuuden räätälöidä opetusta yksilölliset tarpeet huomioon ottaen.

Etäopetus, digitaaliset opetusmenetelmät ja perinteiset työskentelytavat asetetaan usein vastakkain. Ne kannattaisi kuitenkin yhä useammin asettaa rinnakkain tukemaan toisiaan. Tärkeintä on kuitenkin se, kuinka opiskelijan oppimista ja työelämään kasvamista tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Ammattiopisto Live

Ammattiopisto Live on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Koulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityisopetusta, yksilöllistä tukea ja ohjausta. Ammattiopisto Livellä on yhteensä kymmenen toimipaikkaa Uudellamaalla. Vuosittain Livessä opiskelee noin tuhat opiskelijaa. Live-perheeseen kuuluu myös työllistymispalveluja tarjoava Live Palvelut. Ammattiopisto Live ja Live Palvelut ovat osa Live-säätiötä (ent. Invalidisäätiö). Live-säätiö on yleishyödyllinen säätiö, jonka toimintaa ohjaa yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus.
Lisätietoa

Artikkelin kuva Tuula Jägerroosista: Minna Hiironen.

Artikkeli perustuu Tuula Jägerroosin luentoon ADHD-liitto ry:n ja Aivoliiton Anna mulle mahdollisuus -webinaarissa 30.3.2021. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Verraton-lehdessä 3/2021 18.10.2021.

 

 

 

 

Kerro oma tarinasi

Haluaisitko oman, lapsesi tai perheesi tarinan esiin?

info@naenepsy.fi