Osallisuus kuuluu kaikille – näkökulmia kohtaamiseen

Neurovähemmistöihin kuuluvat ihmiset joutuvat edelleen mukautumaan ympäristön normeihin voidakseen osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Satakunnan ammattikorkeakoulussa tehdyssä YAMK opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten neurovähemmistöt kokevat osallisuuden ja millaiset tekijät sitä vahvistavat tai estävät. Verkkokyselyyn vastasi 156 henkilöä, joista suurimmalla osalla on neuropsykiatrinen diagnoosi. Tutkimus on ajankohtainen, sillä neurovähemmistöjen määrä palveluissa ja koulutuksessa kasvaa jatkuvasti, ja heidän kokemuksensa antavat tärkeää tietoa rakenteiden kehittämiseksi.

“Arvostava kohtaaminen merkitsee enemmän kuin mikään mukautus”

Tulokset osoittavat, että osallisuus ei voi olla ehdollista, vaan sen toteutuminen edellyttää rakenteiden muutosta. Vastaajat kuvasivat esteiksi epäselvän viestinnän, kuormittavan aistiympäristön, ennakkoluulot ja mukautusten puutteen. Myös leimautumisen pelko esti usein avun pyytämistä.

“Joudun jatkuvasti selittämään itseäni, eikä se silti aina riitä.”

-Eräs kyselyyn vastaaja

Osallisuus vahvistui erityisesti silloin, kun viestintä oli selkeää ja ennakoivaa, ilmapiiri arvostava ja osallistumisen tavat joustavia. Vastaajien mukaan tällaisissa tilanteissa he saattoivat keskittyä itse tekemiseen sen sijaan, että olisi täytynyt käyttää voimia selviytymiseen tai selittelyyn.

“Sain itse päättää, miten osallistun, se oli vapauttavaa.”

– Kyselyn vastaaja

Aineistosta nousi runsaasti ajatuksia, jotka haluttiin tuoda näkyviin myös jatkossa hyödynnettäviksi. Tulosten pohjalta laadittiin Osallisuus kuuluu kaikille -opas, joka kokoaa vastaajien kokemuksia ja tarjoaa käytännön vinkkejä koulutukseen, työelämään, palveluihin ja vapaa-aikaan. Oppaan avulla voidaan vahvistaa yhdenvertaisuutta eri ympäristöissä ja lisätä tietoisuutta neurovähemmistöjen tarpeista.

Tutkimuksen keskeinen sanoma on, että osallisuus ei ole etuoikeus vaan perusoikeus. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Ympäristöä ja käytäntöjä voidaan muokata niin, että tämä toteutuu ilman, että yksilön täytyy jatkuvasti mukautua.

Lisätietoa
Krista Ojala: Neurovähemmistöjen osallisuus yhteiskunnassa – Kyselytutkimus neurovähemmistöjen edustajille.
Sosiaalialan ylempi AMK-opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2025 https://www.theseus.fi/handle/10024/898093
Osallisuus kuuluu kaikille -opas
info@naenepsy.fi