Aikuisen ADHD-tutkimuksiin liian pitkät jonot

Olen 46-vuotias mies. Sairastuin noin 6 vuotta sitten masennukseen elättäessäni perhettä ja jouduin käymään mielisairaalajakson silloin, minkä jälkeen tutkittiin tilannetta kaksisuuntaisen mielialahäiriön oletuksin. ADHD:tä ei silloin kunnolla tutkittu, vaikka lapsillakin on.

Viime syksystä perheen tilanne vaikeutui, ja minut tiputettiin pois mielialahäiriöpoliklinikalta, vaikka asioita ei ollut kunnolla käsitelty. Nyt sitten on tilattu kaikki lapsuuden paperit, kun alettiin tutkia ADHD:n mahdollisuutta. Hoitopolkuni on jumissa, koska arviointi- ja tutkimuspoliklinikalle on 1.5 vuoden jono julkisella puolella. Varaa yksityiselle ei ole ja olen kuntoutustuessa kiinni ja lisäksi on huoltajuuskiistaa. Perhestigmaa ei ole hoidettu ja lastensuojelu asettuu lasten äidin puolelle. Lapset kärsivät vieraannuttamisesta, ja minä jonossa tutkimuksiin; maksimipisteet on saatu testeissä, jotka on tehty alustavasti hoitajan kera. Asiaan liittyy byrokratiaa kuten työeläkeyhtiö, ammatillisen kuntoutuksen yms. hakeminen. Olen tottunut siihen, että hoitoporras kerrallaan ja eri tahot ovat ihan sekaisin rooleistaan.

Itse olen oikeudenmukainen ja nöyrä sekä liian kiltti. Harrastan mm. autojen korjausta ja vapaapalokuntatoimintaa. Lastensuojelu yrittää nyt asioita selvittää, mutta tilanne on jo aiheuttanut lapsille vahinkoa. Osa pitää vanhaa mielialahäiriödiagnoosia vakavana, vaikka lääkärit sanovat, että lääkitystä ei tarvita siihen, että jonotan tutkimuksiin.